Anna Kairala

Mitä teet työksesi ja millainen oli polkusi kyseiselle alalle?

Nimeni on Anna ja kirjoitin ylioppilaaksi TYKistä keväällä 2007.

Olin lukiossa neljä vuotta ja sen jälkeenkin olen harrastanut kiertoteitä. Pääsin lukion jälkeen varasijalta opiskelemaan Tampereen yliopistoon pääaineenani venäjän kieli ja kulttuuri. Suoritin opettajan pedagogiset opinnot, mutta en saanut sivuaineeksi mitään järkevää. Osasyyksi paljastui myöhemmin aikuisiällä todettu lukivaikeus.

Sain opiskeluaikana lapsen ja vauva-arjen keskellä valmistuin maisteriksi. Sen jälkeen olin kotiäitinä ja yrittäjänä melkein seitsemän vuotta. Siitä matkani jatkui Kokkolan avoimeen yliopistoon lukemaan erityispedagogiikan aineopintoja ja niistä saatujen pisteiden siivittämänä pääsin Itä-Suomen yliopistoon opiskelemaan erilliset erityisopettajan opinnot. Nyt olen ollut kaksi vuotta töissä laaja-alaisena erityisopettajana porilaisessa yhtenäiskoulussa.

Millaisia eväitä sait TYKistä?

TYK oli minulle taivas maan päällä. Se oli Tylypahka, jossa vähemmistöt olivatkin enemmistö ja jokainen sai aidosti olla oma itsensä. TYK antoi kasvurauhan ja tilan olla olemassa sellaisella tasolla, että en ole sen jälkeen vastaavaa kokenut missään. Se lämpö, yhteisö ja huolenpito kantavat edelleen.

Mitä haluaisit kertoa nyt lukiossa opiskeleville?

Sinulle lukiolainen haluaisin sanoa, että arvosanoista ja tulevaisuudesta stressaamisen sijaan uskalla sanoa elämälle (kaikkine hulluine juttuineen) kyllä. Uskalla hengittää ja olla olemassa juuri sellaisena, kuin olet. Kaiken ei tarvitse olla suoraa, nopeaa ja selvää.

Opiskeluja voi aina jatkaa avoimessa yliopistossa ja sitä kautta päästä kiinni opintoihin, joihin ei suorinta tietä pääse.

Elämä kasvattaa meitä jokaista ja ainakin itselleni mutkat ovat tehneet hyvää ja opettaneet elämästä paljon sellaista, mitä koulussa ei opi